Gustafin isä oli kultaseppä Porista. Perheellä ei ollut varallisuutta kouluttaa Gustafia, vaan poika muutti jo 14-vuotiaana Turkuun myymäläapulaiseksi. Siitä alkoi menestyksekäs liikemiehen ura ja Petreliuksesta tuli varsin nopeasti yksi Turun kaupungin varakkaimmista ja vaikutusvaltaisimmista henkilöistä.

Petreliuksen liiketoimet

Petreliuksen  liiketoimet kohdistuivat teollisuuteen, kiinteistöihin sekä laivanvarustukseen. Teollisesta toiminnasta suurin yksittäinen omistus oli John Barkerin puuvillatehdas. Tehtaan rakennukset ovat edelleen jäljellä Aurajoen länsirannalla Raunistulan kaupunginosassa.

Kiinteistöomistuksista mainittakoon Kansallisen kirjakaupan talo Linnankadulla, jonka Petrelius rakennutti kaupunkiasunnokseen sekä Helsingissä Aleksantarin ja Fabianinkadun kulmassa sijainnut Edlundin talo. Siellä Petreliuksella oli paitatehtaansa myymälä, mutta sen ohelle hän majoitti talossa vähävaraisia taideopiskelijoita

.

Hemmet. Petreliuksen muotokuva oli talon juhlasalissa, mutta tuhoutui tulipalossa v. 1932. Muotokuvan maalasi A.Haartman hieman ennen Petreliuksen kuolemaa. Muotokuvan rahoittivat talon asukkaat kiitollisuudenosoituksena hyväntekijälleen

Petrelius toimi jo elinaikanaan kotikaupunkinsa ja sen asukkaiden hyväksi lahjoittaen suuria summia
 yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

Petreliuksenpuistossa sijainnut lastenkoti "Johanna och G.A.Petrelius´hem för värnlösa barnsekä vanhainkoti "ikääntyneille neideille", "Hemmet för ålderstigna fruntimmer" rakennettiin pääosin Petreliuksen varoilla. Hemmet perustettiin Petreliuksen varoin jo v. 1886 ja hän jatkoi tukea koko elämänsä ajan.

Turun kaupungin kaunistaminen oli Petreliuksen jatkuvan kiinnostuksen kohde. Hän rahoitti silloisen karun ja puuttoman Samppalinnanmäen muuttamisen kaupunkipuistoksi. Koska kaupungissa ei ollut yleistä kylpylää rakennutti Petrelius sen nykyisen Rettigin palatsin paikalle. Kylpylä ei ollut tuottava liikeyritys, mutta Petrelius halusi tukea rakastamaansa kaupunkia ja sen asukkaita.

Myös kuvataide oli Petreliuksen sydäntä lähellä ja hän toimi usean lahjakkaan taiteilijan pitkäaikaisena mesenaattina. Mm. Edvin Lyden ja Felix Nylund olivat vakituisia vieraita Ruissalon huvilalla. Huvilassa Petrelius järjesti lukuisia juhlia, joihin osallistui kaupungin kerma. Juhliin liittyi aina ilotulitus ja sen yhteydessä Petrelius ilmoitti uusista hyväntekeväisyyteen kohdistamistaan lahjoituksista.

Petreliuksen v. 1917 rakennettu lastenkoti

Petrelius kuoli huvilallaan Ruissalossa kesäkuun 13 pnä 1910. Felix Nylundin suunnittelema hautamuistomerkki sijaitsee Vanhalla hautausmaalla,

Petrelius testamenttasi nykyrahassa yli 5 mil. euroa vastaavan summan Turun kaupungille "kaupungin kaunistamiseen". Kaupunki järjesti varojen käytön ideoimiseksi arkkitehtikilpailun, johon otti osaa lähes kaikki sen ajan kuuluisimmat nimet Armas Lindgrenin johdolla.

Testamentin toimeenpanijat eivät kuitenkaan osanneet hoitaa varoja, vaan suureelliset ideat kuivuivat kokoon. Vain pari muistomerkkiä saatiin pystyyn. Samppalinnan mäelle nousi  Felix Nylundin, Petreliuksen suojatin suunnittelema granittinen Äiti ja Lapsiveistos patsastasanteineen. Kirjaston eteen pystytettiin lisäksi suihkulähde.

Lähteet: Soiri Snellman/Ruissalon huvilat/Turun maakuntamuseon raportti 8/1985

Otto Andersson/G.A.Petrelius Minnesskriftet